Tosin oli näköjään ollut Hilda Hutilus asialla, kun
työtään teki. Olin tosi iloinen pipon päällä keikkaroivasta muhkeasta tupsusta
(Isoveljen jämistä tehty), ja ajattelin pyöräyttää pipon pesukoneen kautta
ennen Siskolle lähettämistä. Juurikin näin, kippas kappas, mitäpä sieltä sitten
paljastuikaan:
Enää ei ollut tupsua. Oli vain kasa pikkupätkälankoja
tarttuneena kaikkeen mahdolliseen. Pesukoneen rummusta sain kaikki kerättyä ja
aina kun pesussa mukana ollutta paitaa räpsäytti kunnolla ennen narulle laittoa, sieltä leijaili lankoja lattialle. Siitä
sitten noukkimaan, ja aika lohduttomaltahan tuo kasa näyttää.
Oppia ikä kaikki: Ensi kerralla tupsu sidotaan
paremmin kiinni, etenkin jos se aiotaan laittaa pesukoneeseen. Ja
huolestuneille tiedoksi, että neuletyöni päättelen hyvin ja tiukasti. Niistä
yksikään ei ole vielä lähtenyt pesukoneen jäljiltä purkautumaan. Tupsu vain…
Tupsu vain otti ja kuoli kuin Ankat Suomen Surkeimmassa kuskissa. Eipä siinä
oikein itkeäkään voi.
~Ricchan~
~Ricchan~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)