Halusin kovasti tehdä huivin, mutta jostain syystä aloin tuntea pientä pelkoa . Jostain syystä mikään huivimalli ei puhutellut, eikä yksikään lanka halunnut joutua ensimmäiseksi, melkeinpä koekappaleeksi. Lopulta, Ullaa lukiessani törmäsin perinteisistä perinteisimpään huiviin, Revontuleen.
Miten: Neulomalla, pyöröpuikko 5,5 mm (80 cm)
Mistä: Aade Lõng (liukuvärjätty virolainen villalanka, 100 % villaa)
Miten pitkään: 7 viikkoa
Seitsemän viikkoa siinä meni, mutta viimein se tuli valmiiksi. Intoa pingotukseen odoteltiin viikonloppuun ja siitä huolimatta raportointi tapahtuu näin pari viikkoa myöhässä. Huivi herättää helliä tunteita, se on niin iso ja se on niin nätti. Vaikka täytyy myöntää, että viimeisillä kerroksilla miulla kului 15 min/kerros, mikä hieman söi motivaatiota. Mutta sitkeästi neuloin loppuun asti, ja oli se sen arvoista. Viimeisellä kerroksella taisin laskea jopa 372 silmukkaa.
Siipiväliä neulomuksella on 1,6 metriä, ja korkeutta n. 70 cm. Kuten ennustinkin, tein paaaaljon virheitä neuloessani (etenkin reikäkerrokset olivat kettumaisimmat), mutta onni onnettomuudessa: niitä ei näe! (^o^) Ja vaikka värinvaihdot menevät miten sattuu, loppuun tuli jännä valkoinen raitakaistale, joka kruunaa koko huivin.
Huivista löytyy parempia kuvia sen pingotus-postauksesta, jonne pääsee tästä. Sen lisäksi kun herra KameraMies on kovin kiireinen ja sopivia kuvausolosuhteita ei löydy, olkoot tämä kuva ainoana tältä erää.
Osallistun myös tänä vuonna ensimmäistä kertaa Sukkasatoon, ja olen purkittamassa Hillokellarissa. Sitä ennen yritän saada pöydän puhtaaksi, eli iskän synttärilahjasukat pitää neuloa pikapikaa valmiiksi.
Kaunis huivi siitä tuli, hyvin mahtuu kääriytymään talvella sen lämpöön. Minäkin kerään Sukka satoa Hillokellariin, toista kertaa.
VastaaPoistaJep, koonsa puolesta todella mainion kokoinen :) Ahkeroidaan yhdessä monta purkkia kellarin hyllyille
PoistaTodella kaunis revontulihuivi! Minun huivi-innostus alkoi aikanaan Kiri -huivista ja sen jälkeen olen tehnyt pari Revontulihuivia, Harunin, Madlin yms. Kaikista eniten tykkään juuri Revontulihuivista, väriä kun vaan vaihtaa, niin aina näyttää malli uudelta.
VastaaPoistaMinäkin pääsin mukaan Hillokellariin :) Kanssaneulomisiin!
Kiitos ^___^ Itsekin haluaisin tehdä etenkin Harunin jonain päivänä, nyt kun huivi-innostus on osunut päälle. Ensin kuitenkin pitänee neuloa sukkia Satoon, kuten sanoit :D
PoistaKiitos kommentistasi blogissani, tulin vastavierailulle tutustumaan sinuun ja blogiisi. :) Pistän lukulistalleni sinut, niin tullaan tutuiksi jatkossakin...
VastaaPoistaIhanan Revontulen olet neulonut! :) Minulla on haaveissani myös jotain tuon tyylistä väriyhdistelmää Revontuleen, tarkoitukseni on värjäillä lanka itse, kokeilen samalla, kuinka pitkien värijuoksujen liukuvärjäys onnistuu. Tuo on kyllä oikein sellainen Suomi-huivi! :D
Hei vain ja tervetuloa :D Kiva saada tuttavia täältä neuleblogien jännästä maailmasta.
PoistaEn tiennyt, että langan värit olisivat tuolla tavalla ihan valkoiseksi saakka vaihtuneet (kuvittelin saavani sinisen eri sävyjä pelkästään), mutta eipä se haittaa. Ja ihan totta, selkeä Suomi-huivihan tuo onkin :D