Pilkkuja ja helmiä

Neulomuksia on tullut valmiiksi jo pari kappaletta, mutta niiden esittely on näemmä jäänyt hieman puolitiehen, heh. Nämä villasukat ovat viime vuoden joululahjoja ja menivät jo nuorimman veljen varpaita lämmittämään.

Raulin Raitaa (ja pilkkua)
(Lots of Dots in Ravelry)

Mitä: Villasukat, koko n. 42 (80 s)

Miten: Neulomalla, alumiiniset 3 mm sukkapuikot

Mistä: 7veljestä musta (120 gr) ja kirkas vihreä (82 gr)
Miten paljon: 202 gr (eli 101 gr/sukka)
Miten pitkään: 2 viikkoa

Tykkään tosi paljon tästä mallista juurikin sen takia, että kaksi lankaa kulkee jatkuvasti mukana. Näin sukkaan tulee kaksinkertainen pinta ja se on tavallista lämmittävämpi. Etenkin kylmillä kerrostalolattioilla hyvät villasukat on havaittu toimiviksi.

Sukkien kuvion idea on napattu Sukupolvien silmukat-kirjan Johanneksen Raidat-sukista, mutta neulottu omalla twistillä:
Varteen ensin 10 kerrosta mustalla, jonka jälkeen joka toinen kerros mustaa ja joka toinen vihreää. Kantapää mustalla (pikku langansiirtovirheen myötä kuvioon tuli ylimääräinen pikkuraita, mistä sukkaan tulee jalustin-fiilis), jonka jälkeen 1 musta silmukka ja 1 vihreä silmukka. Seuraavalla kerroksella silmukat ovat sitten toisin päin. Valitettavasti jostain syystä jouduin kaventamaan yhdeltä puikolta yhden silmukan pois jotta värit suostuivat kulkemaan kuten halusin... Tämän virheenhän olisin voinut välttää lukemalla alkuperäisen ohjeen.
Kärjessä on nauhakavennus, mutta tähtikavennus olisi ollut parempi. Ehkä käyttäjää tämä ei kuitenkaan vaivaa. Ja itse asiassa nyt kun katselen tuota kuvaa, oisihan sitä voinut vaikkapa tehdä kärkikavennukset kokomaan mustalla, niin se olisi sopinut jalustinraidan kanssa yksiin. Voi miuta höhlää.

Väri ei valitettavasti toistunut kuvissa oikeana kahdesta syystä:
1) Kamerassa oli monen kuvan otto jäänyt päälle
2) Olimme juuri lähdössä ukin 80-vuotisjuhlille, jossa näin myös velipoikaa ja annoin hänelle sukat samalla reissulla.
Oikea lankahan oli siis tämän väristä:

Ma-chan heittäytyi viime viikolla hurjaksi ja hurautti kaverinsa kanssa Lappeenrantaan. Eihän siinä muuta kuin lauantaina kiertämään lankakauppoja sekä ostoskeskuksia, plus kävimme ulkona syömässä kiinalaisessa ravintolassa. Allekirjoittanut uskaltautui vuosikymmenen nyrpistelyn jälkeen syömään banaaneja friteeratussa muodossa, ja hyväähän se oli. Tosin toisessa banaanissa alkoi jo maistua banaani liiaksikin, mutta todella makoisa jälkiruoka. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan.

Lankakaupoista Ma-chanille tarttui mukaan vaikka mitä ja miun oli ihan pakko ostaa jotain aikamoista herkkua Tuuliviiri'stä. Pitkään pohdin 37,50 euron hintaa sadasta grammasta lankaa, koska huivilankoja saa huokeammallakin. Sitten Ma-chanilla välähti: siitä tulisi oiva huntu. Tästä innostuneena lanka tarttui mukaan.

Myöhemmin katselin langan koostumusta netin ihmeellisestä maailmasta. Langasta puolet on helmikuitua, jonka valmistuksessa helmijauhetta lisätään selluloosaan, jolloin helmeä tarttuu sekä langan sisä- että ulkopuolelle. Näin saadaan aikaiseksi viileä, himmeä pinta. Toinen puoli on tenceliä, joka toisin sanoen on eukalyptus-puun selluloosasta valmistettua kuitua. Sen pitäisi olla antibakteerista, viileää lämpimällä ja lämmittävää kylmällä. Lisäksi neuleen pitäisi olla molemmissa tapauksissa erittäin laskeutuvaa sekä käyttöä kestävää. Myyjäkin tuumasi kaupalla, että tämä on kaikista hänen törmäämistään luksuslangoista paras. Oh, kunpa vain löytäisin juuri sen oikean kuvion jolla lanka pääsee oikeuksiinsa.

~Ricchan~