Lisäksi sydämelliset tervetulotoivotukset monille uusille lukijoille ^__^ Toivottavasti viihdytte blogin parissa, saatte paaaaljon inspiraatiota omiinkin neulomuksiinne ja kykenette samaistumaan kässäilijäin sielunelämään (tottakai!).
--
Käsitöissä uuden oppiminen on todella kivaa, varsinkin silloin jos oppimiaan asioita kykenee soveltamaan toisiin neuleisiin. Otsikosta voinee jo arvata, että tällaisia ajatuksia syntyi miehen pipoa neuloessa. Koska neulejutuissa on aina parempi kirjata kaikki muistiin, ajattelin tehdä (lähinnä itseäni varten) muistiinpanopostauksen kaksinkertaisen reunan neulomisesta.
Ensimmäiseksi pipossa neulotaan 2o2n-joustinneuletta. Käytin tähän, hieman pienemmälle miehelle tulevaan pipo-otukseen Holst Garnin Tidesiä, joka on lace-paksuista (575 m/100 gr). Langan ohuuden vuoksi loin 38 silmukkaa per puikko eli yht. 152 silmukkaa. Puikkoina käytin alumiinisia 3 mm vakiosukkatikkujani.
Joustinneuletta neulotaan 25 kerrosta, jonka jälkeen neulotaan 1 krs oikeaa ja 1 krs nurjaa. Tämän jälkeen neulotaan sileää niin kauan kunnes taitettaessa reunat kohtaavat, eli oikean ja nurjan kerroksen jälkeen neuloin 23 kerrosta sileää. Kerrosmäärät tietysti vaihtelevat langan paksuuden ja korvan koon mukaan. Nytkin epäilen, että reuna voi jäädä vähän pieneksi kaksivuotiaan korville.
Mikäli joustinneule halutaan neuleen ulkopuolelle, tulee ensin neuloa sileää ja sen jälkeen vasta joustinosuus. Silloin on tosin hyvä neuloa joustimen ensimmäinen silmukka takareunasta, niin tulee hiukan siistimpää jälkeä. Nyt sillä ei ollut väliä, neulos kun jäi pipon reunan alle piiloon. Vaihtoehtoisesti voi neuloa koko matkan joustinta ja sitten taittaa sen kahtia. Pääasia (hihiti) on, että korvat saadaan peittoon.
Ennen seuraavaa vaihetta on hyvä päätellä aloituslanganpää, sillä sen saa kätevästi piiloon joustinneuleen sisäpuolelle. Mikäli lanka on myös katkennut jossain kohtaa (köh), on niidenkin päättely hyvä suorittaa tässä vaiheessa.
Reunasta poimitaan joustinneuleen mukaisesti vuorotellen kaksi oikeaa ja sitten kaksi nurjaa silmukkaa kunnes päästään lukuun 38 (sama määrä kuin neulottavalla puikolla). Tätä varten on hyvä olla varapuikkoja olemassa. Muussa tapauksessa pitää siirtää silmukoita toiselle puikolle: Tällöin neuleessa on kolme puikkoa kiinni (38s/38s/76s), yksi puikko on se jolle neulotaan ja viidennellä puikolla ovat nostetut silmukat.
Koska omistan noin 25 kappaletta 3mm sukkapuikkoja, tämä vaihe ei tuottanut ongelmia.
Seuraavaksi joustinneule taitetaan sisäpuolelle niin, että puikot asettuvat vastakkain. Ylläolevat kaksi kuvaa havainnollistavat asian huomattavasti paremmin kuin mitä voisin niitä ikinä selittää. Siinä on tosin nostettu vain kahden reunan silmukat ja aseteltu vastaamaan neulottavaa reunaa.
Tämän jälkeen työasento on seuraavanlainen (oikeakätisillä): vasemmassa kädessä ovat kaksi puikkoa, joilla ovat pipon reunat. Ne asetetaan vierekkäin ja silmukat neulotaan oikein yhteen. Käytännössä siis sama työasento kuin neulomalla silmukoiminen.
Silmukoiden neulominen tapahtuu seuraavasti: vie oikean käden puikko molempien silmikoiden läpi, ota lanka puikolle, kuljeta se sitten molempien silmukoiden läpi, pudota silmukat vasemmalta puikolta, kiristä.
Tässä kohtaa on hyvä olla tarkkana, että silmukat eivät lipsahtele puikoilta pois. Myös liiallinen kiristäminen voi aiheuttaa langan katkeamisen, jolloin ainakin meikäläiseltä pääsee kovin ikävä-ääninen parkaisu. Kannattaa myös varoa ettei työnnä kämmensyrjillä muiden puikkojen silmukoita karkuun.
Yllä havainnointikuva puolivalmiista reunuksesta.
Silmukoiden yhteenneulomista jatketaan, kunnes kaikki silmukat on neulottu ja neuleessa on taas aloitusmäärän verran silmukoita. Tällä tavalla reunasta saadaan muodostettua kaksinkertainen, onteloneulemainen neulos, jonka pitäisi loogisesti pitää tuulta vähän paremmin. Myös syksyn viimassa suoritetut testikäytöt ovat osoittaneet tämän väitteen paikkansapitävyyden.
Ylhäällä vielä havainnollistava kuva valmiista reunuksesta. Koska langanpäät ovat piilossa, laitoin omaan työhöni hakaneulan kertomaan missä kohtaa kerros vaihtuu. Nyt neuletta voi jatkaa haluamallaan tavalla.
Haluaisin vielä kiittää Ulla-nettineulelehden Suvi Heikkilää ja hänen Tekla-ohjettaan, jota käytin pohjana tähän omaan sovellukseeni. Kiitos että sain oppia uutta :3
-Ricchan-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)