Äklöpinkkiä
(Pink and Ugly in Ravelry)
Mikä: Sukka-Finlandian lämmittelysukka, koko 36 (66s)
Ohje: Keväällä kerran - Lumi Karmitsa
Puikot: 3 mm alumiiniset sukkapuikot
Lanka: Novita Nalle pinkki atsalea ja violetti syreeni (75% villa, 25% polyamidi)
Kulutus: Atsalea 72gr, syreeni 9gr eli yht. 81gr (40,5gr/sukka)
Aikaa kului: 8 päivää
Ohje on tällä hetkellä saatavilla vain kisailijoille, mutta ehkä se julkaistaan Ravelryssä tai jossain muualla Sukka-Finlandian jälkeen. Ehkä, en tiedä. Sen tiedän, että nämä sukat ovat tiukkaa neulovan painajainen. Oli pakko purkaa ensimmäinen yritys, koska ei vaan onnistunut.
Ensinnäkin aloitusreuna neulotaan nurjaa. Allekirjoittanut neuloo nurjan silmukan vielä tiukemmaksi kuin oikean. Sitten kakkoskerroksella kuviossa neulotaan kolme silmukkaa takareunoistaan yhteen. Ei mitenkään, eikä sittenkään. Koko juttu alusta ja löysemmälle otteella uudestaan liikkeelle: nyt lähti sujumaan, mutta en kyllä nauttinut varren aloituspitsin neulomisesta yhtään.
Lisäksi värivalintojeni myötä aloituspitsi tuntuu pomppaavan esiin sukista eikä sovi loppusukan kuvioon oikein yhtään. Tämän myötä syntyi myös projektin nimi. Positiivisesti ajateltuna nämä ovat sellaisen tyttö-tädin sukat, hörsöä ja vaaleanpunaista. Yhh, sanon, mutten tuomitse. Itsepä värini valitsin.
Foorumilla joku totesi suoraan, että ohjeen sukat ovat rumat eikä hän niitä aio neuloa. Hiljaa mielessäni olin samaa mieltä ulkonäöllisestä seikasta, mutta sitä en halunnut kirjoittaa - kyseessä on kuitenkin leikkimielinen tapahtuma jonka ideana on suitsuttaa uudelle avointa mieltä sekä pitää hauskaa. Lisäksi järjestäjät ovat vapaaehtoisesti mukana eivätkä saa mitään muuta kuin hyvän mielen - eikä sitäkään jos ikäviä kommentteja tulee enemmän kuin kivoja.
Tähän kisaan lähdettyäni ajattelin, että neulotaan kaikki vaan ja katsotaan josko opitaan jotain. Villasukille on aina tarvetta joten aina voi lahjoittaa muualle jos ei omaa silmää miellytä. Siksi en voinut arvostaa suoraa mallin tuomitsemista, mutta en myöskään mielipiteensä todenneen "joukkolynkkausta". Eli loppukaneettina: mielipiteensä saa tuoda julki, mutta sen voi tehdä nätisti.
Takaisin aiheeseen: Kun päästiin B-kaavioon lyyti alkoi todella kirjoittamaan ja vauhdilla. Sukka tuntui neuloontuvan omia aikojaan, voisipa kuvailla jopa meditatiiviseksi kokemukseksi. Palmikonkierrot ja pitsin reikäosuudet vuorottelivat miellyttävästi joten sukan varsi tekeytyi hirmuisan nopeasti, samoin kantalappu. Kuvio jatkui kivasti kantapään loppuun saakka.
Ohjeessa oli myös uudenlainen tapa nostaa silmukat jota halusin tietysti kokeilla. Ja onhan se vaan myönnettävä: näin helposti en ole koskaan saanut nostettua silmukoita.
Tosin on myös todettava vastapainoksi, ettei jälki ole niin kaunista kuin voisi olettaa. Tai olisi edes siistiä, kun näyttää vähän siksakilta. Toisessa sukassa homma kuitenkin vähän onnistui, mutta ensimmäisessä ei ollenkaan (ylläolevassa kuvassa vasemmalla epäonnistunut, oikealla onnistunut). Helppous saa kuitenkin pisteitä allekirjoittaneelta. Kantapää on aina vähän se mutka sukanneulossa, jolloin projekti saattaa jäädä tauolle odottelemaan valmistumistaan - jopa puoleksi vuodeksi.
Kiilakavennuksissa oli mukavaa kun koko ajan tapahtui jotain. Pohjassa suoraa neuloessa päällä tapahtui ja kun päällä oli välikerros, pohjassa kavennettiin. Tätä jatkettiin yllättävän pitkään, melkeinpä puoleenväliin jalkaterää.
Kärkikavennukset ovat vähän hassut ja ne olisivat mielestäni voineet olla kauniimmat jos keskikuvion viimeisen kahden silmukan palmikon olisi voinut jättää pois. Koska päätin kuitenkin neuloa ohjetta seuraten alusta loppuun, en voinut sallia itselleni venkoiluja loppumetreilläkään.
Ilman Sukka-Finlandiaa en olisi mitenkään omia aikojani valinnut tällaista mallia neulottavaksi. Se on yksi sen hyvistä puolista jonka takia lähdin mukaan osallistumaan. Vaikka tätä mallia en aio todennäköisesti koskaan neuloa toista paria, niin silmäni aukenivat pitsisukkien maailmalle. Arkinenkin voi olla kaunista.
-Ricchan-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)