Ajattoman tyylikkäät

Kukaan ei varmaan ylläty kun mainitsen, ettei neulerintamalla ole juurikaan tapahtunut mitään toukokuun aikana. Perusvillasukkien neulominenkin on tuntunut jotenkin puuduttavalta. Mieli vetää ulos pihalle, työntämään kädet multaan ja kesäkuun alussa mattoja pesemään. Jotkut neulepuikot ja villasta vähänkään koostuva lanka, plääh suorastaan.

Nyt olisi siis oikein mainio aika huoltaa neuleet ja laittaa ne talviteloille. Vaan kummallisesti sukat eivät parsiudu itsestään eikä robottikäsi pyöritä nukanpoistajaa. Villapesusisko-huivi roikkuu naulakossa edelleen odottamassa pesua parin pipo-otuksen keralla.

Laiskuuttako? Ei välttämättä, pikemminkin viitsimättömyyttä. Ja jotenkin kukkaset houkuttelevat enemmän, vaikka niiden istuttamisessa olin myös auttamattomasti myöhässä. Nyt on kuitenkin yhdeksän pikkuruukkua tulossa, lajikkeina sinisievikki sekä koristetupakka kolmessa eri värissä. Multiin on päätynyt myös yksi kappale keltasipuleita, joka aloitti itämisen keittiön kaapissa. Se on lähtenyt hyvin kasvamaan, mutta kukkivia kukkia lienee tiedossa vasta heinäkuun tietämillä...

Tiältä Sinne
(Tiältä Sinne in Ravelry)

Mikä: Kirjoneulevillasukat, koossa 38 (L-koko 72s.)
Ohje: Täältä Sinne /Tiina Kuu
Puikot: 2,5 mm ja 2,75 mm hiiliteräs-sukkapuikot
Lanka: Onion - Nettle Sock Yarn, väreissä hiili (1002) ja vihreä (1006)
Kulutus: Hiili 35 gr, vihreä 28 gr eli yht. 83 gr (41,5 gr/sukka)
Aikaa kului: 8,5 päivää

Nämä ovat viime vuoden syksyllä valmistuneet sukat, eikä mennyt kuin reilu puoli vuotta valmiiksi saattamisen ja blogijulkaisun välillä. Ei paha, jäi jopa viisi kuukautta armonaikaa vuoteen.

Päätin ottaa kokeiluun arvonnasta voittamani ohkaiset, fingering-vahvuiset nokkoslangat ja heitin arvalla puikkokooksi 2,75 mm. Malliksi valikoitui suomalaisen luottosuunnittelijan Tiina Kuun Tuhansien villasukkien maa-kirjasta (Moreeni 2019) kansikuvasukat, joilla lähdettiin syyskuussa 2020 liikkeelle. Reilua kuukautta myöhemmin sain sukat valmiiksi Sukkasato 2020-tapahtuman puitteissa ja päättelin langat 31. lokakuuta.

Ohje oli oikein selkeä sekä hyvin kirjoitettu, mutta siitä huolimatta jäin jumiin kantapään käännöksen jälkeen. Kyselin Sukkasadon Ravelry-ryhmässä apuja ja Heli-keiju keksi, että voisihan sitä kysyä suunnittelijalta suoraan. Ping, "Auttaiskohan TiiQ?".

Tiedättekö sen tunteen, kun supisette luokan takaosassa kaverin kanssa kuinka jokin on tosi vaikeaa, osaisikohan joku auttaa, supi supi, ja sitten kaveri äkkiä viittaakin ja kysyy opettajalta sen, mitä itse ei uskalla kysyä. Se oli päällimmäisin tunne, kun tajusin, mitä oli tapahtunut, hahah. Hyvät takaumat ala-asteelta siis. Ja tiedättekö, mikä oli parasta? Tiina vastasi!

Meillä Suomessa on todella ainutlaatuinen neulekulttuuri. Isot neulesuunnittelijatähdet kulkevat samoilla neulefoorumeilla kuin me "taviksetkin" ja heiltä voi mahdollisesti saada apuja. Kaikkihan eivät ole sosiaalisessa mediassa mukana, mutta osa on ja nyt kävi tuuri allekirjoittaneella. Kiitos Helille, kun hän uskalsi kysyä apuja ja suuret kiitokset Tiinalle vastauksesta :)



Varsinainen ongelmahan oli omassa tulkinnassani, kun luulin, että silmukoita pitäisi siirtää johonkin suuntaan, vaikka kerroksen vaihtumiskohta osuu L-koon ensimmäisessä sukassa kohdalleen ilman mitään kommervenkkejä.

Kuten kuvista näkee, sain jatkettua pienen hidastustöyssyn jälkeen villasukat loppuun saakka. Paras hetki neulonnassa koitti pohjan kavennusten jälkeen kun kuvio lähti rullaamaan puikoilla. Saatoin vain seurata kaaviota sivusilmällä, nauttien neulomisesta - sukat nimittäin valmistuivat sen jälkeen kuin itsestään.

Kantapään kiilakavennukset tapahtuvat sukan pohjassa

Lankana näissä sukissa oli Nettle Sock Yarn, joka pitää sisällään 70 % superwash-käsiteltyä villaa ja loput 30 prosenttia nokkoskuitua. Värjäys on eläväistä ja silmiin sopivan epätasaista. Neuletuntuma oli miellyttävä, vaikka välillä villahaituvat kutittivatkin nenukkia.

Jää nähtäväksi, miten nokkoskuitu toimii sukkien vahvikkeena. Kyseessä on kuitenkin sukkalangaksi tarkoitettu lanka, joten mielikuvani on vielä tässä vaiheessa positiivinen. Villa pitää jalat lämpimänä, joten pitää vähä kerrassaan alkaa katsella näille loppuelämän kotia. Vihreä kun ei oikein kuulu vaatteideni värisävyihin.

L-koon sukkiin meni lankaa yhteensä 83 grammaa, eli yllättävän vähän - varsinkin, kun on tottunut noin sadan gramman kulutuksiin per sukkapari. Arvelin, että L-koossa saisin mahdollisesti sukat koon 38 tai 39 jalkaan, mutta näistä tuli lopulta passelit kolmekasit: ei liian lörpät, mutta ei toisaalta tyköistuvatkaan. Jos nokkoskuitu kestää, niin nämä ovat juuri hyvät kenkäsukat syksyisempiin keleihin.

-Ricchan-